Call for Action: Kysymyksiä Tanssivintille
Tanssivintti on helsinkiläinen, tanssin harrastamisen ja ammattilaisuuden välissä toimiva pieni tanssikoulu. Koulun toiminta rahoitetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Johtajiston jäsenet Meeri Lempiäinen, Anna Mustonen ja Janina Rajakangas kokoontuivat keskustelemaan koulun toimintamalleista Call for Action -kirjelmän pohjalta ja pohtivat alla olevassa tekstissä millaisia askelia Tanssivintin tulisi ottaa moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämisessä. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ehdotuksia!
Miten yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja antirasismista keskustellaan organisaatiossanne?
Tanssivintin johtajisto on keskustellut ja jatkaa keskustelua moninaisuudesta ja antirasismista opettajien kuratointiin ja oppilaskuntaan liittyen. Näitä asioita on käsitelty myös syksyn 2020 opettajainkokuksessa ja asia otetaan uudelleen käsittelyyn kevään kokouksessa. Lisäksi Intensiivit (koulussamme toimiva nuorten ja nuorten aikuisten ryhmä) ovat ottaneet moninaisuuden puheeksi ja tästä on keskusteltu heidän kanssaan, heidän toiveitaan kuunnellen.
Keskusteluissamme nousi esiin myös kysymys siitä, miten opetuksemme voisi konkreettisesti kannustaa siihen, että jokainen osallistuja saa ja voi olla erilainen. Millaisia ryhmään ja keskusteluihin liittyviä rakenteita voisimme muodostaa, jotta jokainen tunnilla kävijä saisi osallistua omalla tavallaan? Miten tukea opettajana sellaisia ryhmätilanteita, joissa myös vähemmän äänekkäät / epävarmat / hauraammat äänet tulisivat kuulluiksi?
Olemme lisänneet lukujärjestykseemme tehtävälähtöisen tanssin ja joogan, jotka eivät vaadi osallistuvalta keholta määrätynlaista rakennetta tai ulkonäköä. Tämä on ensimmäinen askeleemme kohti opetusta, joka ei ole poissulkevaa. Näitä tunteja voi opettaa ja niille voi osallistua monenlaisista kehoista ja neurotyypillisistä tai -epätyypillisistä toimintatavoista käsin.
Ajattelemme, että tanssin opetuksessa sukupuolijaot ovat tarpeettomia. Olemme käyneet ja tulemme jatkossakin opettajien kokouksessa käymään läpi miten tunneilla ei tule erotella oppilaiden sukupuolta, vaan sekä englanniksi että suomeksi opettaessa kaikista osallistujista tulee käyttää pronominia they/hän.
Mitä antirasistisia strategioita organisaatiossanne jo noudatetaan? Millaisia on tarkoitus kehittää?
Olemme laatineet turvallisemman tilan periaatteet ja käyneet niitä puhuen läpi niin oppilaiden kuin opettajien kanssa sekä julkaisseet ne marraskuussa 2020. Rekrytoinnissa on keväästä 2020 alkaen otettu huomioon opettajien monenlaiset taustat. Olemme heränneet huomaamaan oppilaiden samankaltaiset taustat, ja pyrimme suuntaamaan tiedotusta vastaisuudessa laajemmalle. Toivomme tulevaisuudessa voivamme perustaa esimerkiksi uuden toimipisteen, joka ei sijaitse ydinkeskustassa.
Saako koko henkilökuntanne antirasistista ja syrjinnän vastaista koulutusta, jota vetää ulkopuolinen asiantuntija?
Koulutusta ei ole järjestetty. Kun koulun taloudellinen tilanne antaa periksi, järjestämme tällaisen koulutuksen sekä johtajistolle että opettajakunnalle. Juuri nyt tilanne on erittäin hankala koronaepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Johtajisto seuraa oma-aloitteisesti keskustelutilaisuuksia, lukee aiheeseen liittyviä julkaisuja ja pyrkii ottamaan asioista aktiivisesti selvää.
Kuinka reagoitte työpaikalla rasistisiin tai syrjiviin tilanteisiin? Ketä lähestytään näissä tilanteissa? Miten nämä tilanteet selvitetään? Millä tavalla työntekijän / oppilaan hyvinvointi ja turvallisuus taataan, mikäli hän kohtaa rasistista syrjintää?
Kun oppilas on yhteydessä hankalasta tilanteesta tunnilla, kuten esimerkiksi kehoon kohdistuvasta epäasiallisesta kommentoinnista, olemme johtajiston puolesta yhteydessä opettajaan. Asiat pyritään selvittämään keskustelemalla eri osapuolten kanssa. Tunneilla käytettävää kieltä ja sanastoa on käyty läpi oppilaiden ja opettajien kanssa. Korostamme yhteyden ottamista matalalla kynnyksellä ja luottamuksellisesti, asioiden selvittämiselle otetaan aikaa. Pyrimme kohtaamaan, antamaan tilaa ja otamme tilanteet vakavasti. Koronatilanteen jälkeen, kun tunneilla voidaan taas opettaa myös kosketuksen kautta, on tarkoituksena tarjota konkreettiset ohjeistukset opettajille ja oppilaille tähän asiaan liittyen. Kosketukseen perustuvalle työskentelylle tarjotaan aina vaihtoehto.
Kuinka etninen moninaisuus ja vähemmistöjen yhdenvertaisuus on otettu huomioon rekrytoinnissa?
Keväällä 2020 olemme aloittaneet opettajiston aktiivisen pohdinnan etninen moninaisuus huomioiden. Pyrimme mahdollistamaan sen, että erilaisia taustoja omaavat tekijät ovat toiminnassamme läsnä yhä näkyvämmin. Opetussuunnitelmamme sallii vierailevien opettajien rekrytoinnin, joten kuratoinnissa voidaan joustavalla syklillä avata ovia moniin suuntiin.
Haasteenamme on ollut tekijöiden saavuttaminen. Olemme tehneet työtä verkostojemme laajentamiseksi, esimerkiksi jakamalla kuratointia oman johtomme ulkopuolelle sekä kysymällä neuvoja henkilöiltä, joilla koemme olevan tarvittavaa tietämystä ja kontakteja meitä laajemmin.
Olemme suunnitelleet sisäisen tilastoinnin kerryttämistä, jotta voimme jälkikäteen todentaa, kuinka hyvin monimuotoisuus Tanssivintin henkilöstössä on tosiasiallisesti toteutunut. Olemme tutkineet Englannissa käytettävää Equal Opportunities -lomaketta, sen hyviä ja huonoja puolia rekrytointiin liittyen.
Jos henkilökuntanne koostuu pelkästään valkoisista henkilöistä, pohtikaa, mistä se johtuu. Voisiko jotain tehdä toisin?
Tanssivintin johtajisto koostuu kolmesta valkoisesta henkilöistä. Johtajisto muodostettiin nopealla aikataululla vuonna 2019, aiemman johtajan siirtyessä muihin tehtäviin. Kyseessä ei ollut avoin rekrytointi, vaan johtajisto koottiin aiemmin Tanssivintin toiminnassa mukana olleiden kollegoiden välisellä yhteisymmärryksellä. Johtajistomme on niin ikään uusi tehtävässään, ja koulu on käynyt läpi isoja muutoksia kuluneen kahden vuoden sisään.
Resurssimme ovat pienet, ja koulun johto työskentelee pääosin alipalkkaisesti. Tämän vuoksi myöskään laajemman henkilöstön palkkaaminen johtotehtäviin ei ole ollut mahdollista. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kuitenkin laajentaa koulun taustalla olevan yhdistyksen jäsenistöä, jotta sitä kautta toimintaamme pääsisi vaikuttamaan laajempi ja monimuotoisempi joukko. Sikäli olemme kokeneet mielekkääksi, että Tanssivinttiä johdetaan yhden johtajan sijasta jaetusti, jolloin useammat näkökulmat vaikuttavat toiminnan linjauksiin.
Organisaation rakenteen hiljattaisista muutoksista johtuen Tanssivintin toiminnan muotoutuminen on yhä jatkuvan muutoksen alla. Se, mitä voisimme tulevaisuudessa tehdä opettajakuntaamme ajatellen toisin, olisi esimerkiksi avoimet rekrytoinnit, jotta saisimme sitä kautta laajemmin tietoomme toimintaan mukaan haluavista henkilöistä.
Millä lailla organisaatiossanne tunnistetaan ja puretaan valkoista etuoikeutta, ja niitä käytänteitä, jotka normalisoivat ja vaalivat valkoisia etuoikeuksia?
Olemme tietoisia oppilaskuntamme pääsääntöisestä valkoisuudesta ja keskiluokkaisuudesta. Tätä on pyritty purkamaan mm.:
laajentamalla tiedotusta
pitämällä hakutilaisuuksia myös ydinkeskustan ulkopuolella
asettamalla nuorten ryhmän osallistumismaksu mahdollisimman pieneksi
oppilailtamme ei vaadita baletin tai nykytanssin taustaa
ottamalla katutanssi ja tehtävälähtöinen tanssin osaksi lukujärjestystä
Lisäksi suunnittelemme moninaisemman tanssin historian opetusta heti resurssien salliessa.
Valkoisen etuoikeuden purkaminen on päätetty ottaa vuosien 2021-22 toiminnan yhdeksi pääpainopisteeksi.
Oman position ja etuoikeuksien tunnistaminen: Mitä tämä tarkoittaa oman organisaationne sisällä, sekä ulkoisessa viestinnässänne?
Keväästä 2020 lähtien olemme enenevässä määrin keskustelleet rooleistamme organisaatiossamme ja pyrkineet havahtumaan sokeisiin pisteisiimme. Tiedostamme, että vallitsevat rakenteet ovat mahdollistaneen sen, että juuri me olemme tällä hetkellä tämän organisaation johdossa. Meillä on ollut tietyt etuoikeudet asemaamme pääsyn suhteen.
Olemme alkaneet opetella yhdessä uusia ajattelu- ja keskustelutapoja. Olemme esimerkiksi kiinnittäneet huomioita siihen, milloin omassa puheessamme tulee esiin ennakkoasenteita ja oletuksia toisista ihmisistä.
Koulumme visuaalinen materiaali osaltaan vahvistaa sitä mielikuvaa, ketkä meillä voivat opettaa ja tanssia. Viestinnässämme pyrimme kuitenkin tarkkuuteen sen suhteen, että emme korosta tietynlaisia kehoihanteita ja tiettyjä yksittäisiä henkilöitä ylitse muiden. Meille on aina ollut tärkeää, että kaikenlaisista kehoista ja mielenlaaduista käsin voi toteuttaa tanssia. Viestintämme pyrkii hierarkioiden purkamiseen, mutta tässä on vielä lähivuosina kirkastettavaa.
Miten yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja antirasismi on otettu huomioon sisältöjen kuratoimisessa? Kenen teoksia on valittu ohjelmistoon? Kuka on näyttämöllä?
Yleisölle avoimessa tapahtumassa, Tanssivintin kevätnäytöksessä, on ohjelmassa oppilaiden omia esityksiä ja kauden opettajien teoksia. Täten yllä pohdittu inklusiivinen rekrytointi ja moninaisuuden lisääminen oppilaiden kohdalla vaikuttavat suoraan kevätnäytöksen sisältöön.
Yksi Tanssivintin tärkeimmistä tehtävistä on tanssin harrastamisen tuominen lähemmäksi tanssitaiteen ammattilaisista koostuvaa kenttää. On paljon hienoja tekijöitä, joita olemme halunneet tuoda työskentelemään nuorten kanssa. Huomaamme kuitenkin vastuumme siinä, millä tavoin ja keitä tuomme näkyväksi nuorille. Tiedostamme, että valintamme muokkaavat sitä, minkälaisena tanssin ammattilaisuus näyttäytyy. Täten pyrimme omalla työllämme monipuolistamaan vallalla olevia rakenteiden tarjoamia näkymiä ammattilaisuuteen.
Kuinka organisaationne viestii päätöksentekoprosesseista? Ovatko ne julkisesti tiedossa?
Johtajistomme jäsenet ovat julkisesti tiedossa. Myös oppilashaku on avointa. Emme ole tämän laajemmin avanneet päätöksentekoprosesseja. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ovat julkisia pyydettäessä. Tulevaisuudessa julkistamme rekrytointiin liittyvää dataa, täten avaten näitä prosesseja.
Meihin saa aina olla yhteydessä kiinnostuksesta tulla opettamaan tai muuten toimintaan mukaan. Osa nykyisistä opettajista ja henkilökunnastamme on näin jo tehnytkin, mutta haluamme tulevaisuudessa rohkaista tähän myös julkisessa viestinnässämme.
Viestittekö inklusiivisella kielellä, joka ei sulje ulos marginalisoituja ryhmiä?
Mielestämme melko hyvin - pyrimme selkeyteen ja helppolukuisuuteen. Tulevaisuudessa esimerkiksi yhdenvertaisuusvastaava voisi olla tässä avuksi. Resurssien vähyydestä johtuen viestintämateriaali on pääosin suomeksi. Oppilaiden kanssa käymme kaksikielistä viestintää (englanti-suomi). Myös sosiaalisessa mediassa viestimme kahdella kielellä.
Miten viestitte organisaationne rahoituksesta ja yhteistyökumppaneista? Jos tieto näistä herättää kysymyksiä, kuinka vastaatte?
Meillä ei ole ulkopuolista rahoitusta, rahoitus perustuu kokonaan oppilasmaksuihin. Tästä syystä emme ole viestineet rahoituksesta. Yhteistyökumppanit ja -kuviot ovat pääasiassa avoimia. Esimerkiksi Zodiakin kanssa suunnitellun yhteistyökuvion kautta varoja ei kerry meille, vaan kulut jaetaan tasan. Toiveenamme on avoin budjetti vuoteen 2022 mennessä.
Kuinka kritiikki otetaan vastaan organisaatiossanne? Pyydättekö julkisesti anteeksi virheitänne, joita olette saattaneet tehdä? Oletteko valmiita muokkaamaan toimintaanne saamanne kritiikin pohjalta?
Olemme valmiita muokkaamaan toimintaamme ja kiitollisia palautteesta. Yksi koulumme keskeisistä teemoista on opettaa oppilaita löytämään omanlaisensa polku tanssiin ja tämä usein nostaa kysymyksiä ja toiveita suhteessa opetukseen, joita kuuntelemme. Samalla tavalla pyrimme kuuntelemaan tasaisin väliajoin opettajien kokemuksia meillä opettamisesta.
Onko henkilökunnallanne mahdollisuus kritisoida ongelmalliseksi koettua sisältöä ilman huolta siitä, että heidän asemansa organisaatiossa vaarantuu?
Kyllä on. Lähetämme opettajille tasaisin väliajoin sähköpostia liittyen toimintaamme ja kehotamme kommentoimaan sähköpostilla tai olemaan muuten yhteydessä johtajistoon. Varsinkin kriisiytyvissä tilanteissa, kuten vuoden 2020 koronakriisi, olemme olleet opettajiin yhteydessä myös puhelimitse ja keskustelleet mm. turvallisuuden kokemuksista opetustilanteissa.
Joka lukukauden alussa järjestämme opettajien kokouksen, jossa keskustelemme avoimesti koulun arvoista ja toimintatavoista ja oppilaiden toiveista. Ilmaisemme, että Tanssivinttiä kohtaan saa esittää kritiikkiä ilman huolta.
Onko esteettömyyttä koskeva informaatio julkisesti saatavilla organisaationne tiloissa ja tapahtumissa? Kenen näkökulmasta ja kokemuksesta käsin tilojanne suunnitellaan?
Meillä ei ole omia tiloja. Osa käyttämistämme tiloista on esteettömiä, mutta osa vanhemmista tiloista ei. Tulemme laittamaan nettisivuille tiedon siitä, mitkä tilat ovat esteettömiä ja mitkä eivät.
Helsingissä 30.11.2020
Meeri Lempiäinen, Anna Mustonen ja Janina Rajakangas